Sunday 18 April 2010

Viisi runoa

Mies, joka esittelee kotinsa
akkainlehdissä,
voisi saman tien repäistä
myös sepaluksensa auki.

Minua kiinnostaa,
miltä sinusta
tuntui odottaa kuolemaa,
ei se millaisessa huoneessa
sinä odotit
noutajaasi.

Oikea runoilija ei huoraa,
ei myy huonettaan
eikä ruumistaan

hän myy vain sielunsa

Eikä sitäkään
toimittajille.

- - -

Kauheaa on
olla koditon
omassa kodissaan.

Joka ilta,
uutisten jälkeen,
joku nainen
hukkuu seinäpaperiin.

- - -

Hän tulee,
lukee päivänlehden
ja minut.

Ei mitään uutta
päiväpeiton päällä

- - -

Tuollaisissa yhteisöissä
varmasti lapset yhdistävät,
arvelee lapseton

En viitsi oikaista,
kertoa totuutta,
että enemmän meitä
yhdistää juopot miehet
ja merkintä luottorekisterissä

Onneksi ei tarvitse
asua noissa taloissa
mäen päällä,
joissa ei ole varaa
unettomiin öihin.

- - -


Onko sillä enää väliä,
olenko minä
sinun kielelläsi
kirpeä ja vikkelä
vai
karhumaisen hidas.

Tietääkö nainen itsestään mitään
ennen kuin hän tietää,
miltä hän maistuu.

Meitä on opetettu jo
kallistelemaan peilejä,

Milloin on aika
nostaa pikarit huulille?

- - -