Syksy 2008
Ennen kuin edes uskaltauduin aloittamaan tällä kertaa, minä puolustauduin sillä, että aiheita on liikaa, en tiedä mistä aloittaisin. Oleellisinta kuitenkin on, että kirjoittaa sellaisesta aiheesta, jonka tuntee omakseen ja josta tietää jotain. Toisaalta aihe pitäisi valita intohimon perusteella, sillä minua ajaa halu ottaa asioista selvää. Voin vain kuvitella kuinka haastavaa Sanna Ravin oli kirjoittaa Ansaria. Mikä valtava työmäärä tuon kirjan takana on täytynyt olla.
Pitää myös varoa, että omia aiheitaan ei tyhjennä puhumalla niistä liikaa. Pitäisi olla myös valtavasti yleissivistystä, jotta voisi sitoa oman juttunsa jo olemassa olevaan perinteeseen. Kummitytön konfirmaatiomessussa mieleeni tuli hyödyntää Raamatun tarinoita. Sama idea on varmasti tullut lähes kaikkien kristittyjen ja länsimaalaisten kirjailijoiden mieleen. Mutta sen toteuttaminen vaatii hienovaraisuutta, jotta tekstistä ei vahingossakaan tule alleviivaavaa.
Kehittyäkseni tarvitsen harjaantumista kaikissa kirjallisuuden lajeissa. Minun on opittava kirjoittamaan lyriikkaa, novelleja ja draamaa. Mutta myös esseitä ja pakinoita. Itse asiassa olen jo nyt yllättänyt itseni aloittamalla kirjoittaa tätä luku- ja kirjoittamispäiväkirjaa. Tavoitteena olisi kirjoittaa joka päivä! Tehtävä siitä rutiini.
