Istun toisissa junissa
raiteet eivät vie perille
niiden päissä on vain
alastomia hotellihuoneita
joiden tyynyliinat ovat täynnä
ripsivärimuistelmia
minun huonoudestani ja
saamattomuudestani.
Miksi myisin itseni
punakkaille,
tärkeileville
luusereille,
jotka odottavat vain
perillepääsyä.
Paras hetki on,
kun asetan jalkani
junan oven rautaiselle ritilälle
tai kun istun sinisellä
samettipenkillä
enkä tiedä kumpi meistä on
liikkeellä,
minä vai Otto Flodinin funkkis.